Aloitin tässä uudessa työssäni syyskuun alussa ja tunsin hyppääväni heti altaan syvään päätyyn: uudet työtehtävät, lait, säädökset ja säännöt pyörivät karusellin tavoin päässäni ja juuri kun aloin päästä mukaan päivittäiseen toimintaan alkoi minulla kahden viikon sairausloma – joka oli kyllä tiedossa jo työt aloittaessani. Sairausloman jälkeen olin taas aivan pyörällä päästäni. Vähitellen asiat alkoivat selkiintyä ja tunsin, miten jalkani alkoivat hipoa altaan pohjaa pään pysyessä yhä pinnalla. Päivät ja viikot tuntuivat lyhyiltä, opiskelin työtovereitten ja asiakkaiden nimiä. Kirjoittelin viestejä yhteistyökumppaneille ja opin päivä päivältä enemmän uudesta työstäni. Tarinoida sain edelleenkin, sillä minusta on tärkeää, että asiakkaidemme suomen kielen taito vahvistuu myös kuullun ymmärtämisen saralla. Kuten päiväkodissakin puhutun kielen pitää olla selkeää ja yksinkertaista myös täällä. Sen lisäksi joudun hidastamaan huomattavasti puherytmiäni ja yksinkertaistamaan tavallisesti käyttämääni puhekieltä. Työpäivien jälkeen väsytti, mutta olin kuitenkin tyytyväinen uuteen arkeeni.

Nyt muutaman työkuukauden jälkeen, juuri kun olen oppinut hoidettavat asiat ja niiden rytmityksen on tapahtunut taas hyppy altaan syvään päätyyn: palvelujemme siirtyminen hyvinvointialueen eli Varhan alaisuuteen. Taas on ollut edessä uusien käytäntöjen, sääntöjen ja toimintatapojen oppiminen. Toisaalta,  jos peilaan tätä tilannetta entiseen työhöni päiväkotimaailmassa sijaisena toimimiseen, niin asiassa ei ole mitään uutta, sielläkin käytännöt, säännöt ja toimintatavat vaihtuivat päiväkodista toiseen siirtyessä, toisinaan jopa päiväkodin sisällä, ryhmästä toiseen siirtyessä, kesken työpäivän. Varhaan siirtymisen aiheuttama kuohunta alkaa jo loiveta ja työ alkaa rytmittyä ja selkiintyä. Osa asiakkaista on lopettanut kuntouttavassa työtoiminnassa ja uusia asiakkaita on tulossa tilalle, joku jo lopettaneistakin haluaisi aloittaa kanssamme uudestaan, se luo uskoa siihen, että teemme täällä jotain oikein. Nyt, kuuden kuukauden työrupeaman jälkeen, voin sanoa, etten ole katunut hetkeäkään hakemistani tänne töihin.

Kaisa Pirttisalo

Kuntouttavan työtoiminnan vastuuohjaaja

.

.

Vuonna 2023 toteutamme seuraavat kansainväliset hankkeet:

• Kehittämishanke – ”Inclusion Labs” Suomessa, Hollannissa, Bulgariassa ja Georgiassa
• Kansainvälinen koulutus ”Outdoor education for gender equality,” Georgiassa
• Kehittämishanke ”Green youth works hubs ” Suomessa, Saksassa, Bulgariassa ja Georgiassa

Ota yhteyttä meihin, jos olet kiinnostunut! 

hasan.habib@yhdessa.fi

Täällä kirjoittaa Emma, yhdistyksen Runosmäen toimipisteessä elokuussa aloittanut uusi toiminnanohjaaja. Kerron teille vähän syksystäni Yhdessä-yhdistyksessä. 

Pidän kovasti käytännön tekemisestä ja yhdistyksen toiminnanohjaajana on ollut mahtavaa, että työ sisältää ihmisten kohtaamista ja monipuolista puuhastelua viikko-ohjelman kerhojen parissa. Syksyn aikana olen päässyt esimerkiksi maalaamaan voimavarapuita, tanssimaan latinalaistansseja, tekemään itse suihkugeeliä ja valmistamaan monia uusia ruokia.

Viikkojen kohokohtana on usein ollut torstai-illan kokkikerhot. Olemme valmistaneet harjoittelijoidemme tai vahtimestarimme johdolla esimerkiksi argentiinalaista, afganistanilaista ja valkovenäläistä ruokaa. On ollut hienoa oppia uusia reseptejä sekä kokoontua yhdessä aterian ääreen ja tutustua uusiin ihmisiin.

Syksyn aikana meille Runosmäkeen ovat iloksemme löytäneet takaisin myös monet Kivakesään osallistuneet lapset. Nyt syyslomalla järjestimme innokkaille pienille leipureille oman kokkikerhon, jossa teimme heidän toiveestaan pitsaa. Lapset ovat tuoneet mukanaan yhdistykselle kaivattua vilinää ja vilskettä. Lasten kanssa olen päässyt myös päivittämään tietämykseni tämän hetken kuumimmista jalkapalloilijoista ja parhaista origamiohjeista.

Tällä hetkellä puuhaamme viikko-ohjelman ryhmien lisäksi lokakuun lopussa järjestettävän AGORA-tapahtuman parissa. Huippua päästä pitkästä aikaa järjestämään yleisötapahtumaa!

Nähdään Runosmäessä!

Olen Johannes, keväällä 2021 valmistunut sosionomi ja tätä kirjoittaessa olen toiminut kaksi viikkoa vastuuohjaajana Yhdessä-yhdistyksen kuntouttavassa työtoiminnassa. Ennen sosiaalialalle siirtymistä tein pitkähkön uran turvallisuusalalla ja sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa työskentely herätti kipinän alan vaihtoon. Kouluaikana harjoitteluiden ja projektien myötä pääsin kartuttamaan kokemusta kehitysvammatyöstä, mielenterveystyöstä ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Opintojen ohella toimin aikataulujeni puitteissa osa- ja kokoaikaisesti kehitysvammaisten aikuisten ohjaajana, joilla on suuri tuen tarve psykososiaalisella alueella. Nykyisen työni aloittaminen jännitti kohtuullisen paljon, sillä vaikka perusasiat olivatkin hallussa ja työkokemusta on jo ehtinyt kertyä sosiaalialaltakin, on tämä rooli itselleni uusi.

Huomasin kuitenkin jännittäväni turhaan. Asiakkaat ja työyhteisö ottivat minut avosylin vastaan ja minusta tuntuu, kuin olisin ollut täällä jo pidempään. Kaikki työn salat eivät tietenkään ole minulle vielä avautuneet, mutta matka on ainakin hyvällä alulla. Joka päivä olen huomannut asiakkaiden ja henkilökunnan välillä vallitsevan yhteisöllisyyden ja asiakkaiden korkean motivaation olla mukana toiminnassa. Olenkin tähän mennessä oppinut asiakkailtamme varmasti enemmän, kuin he minulta, mutta tämän koenkin olevan ihmisten parissa tehtävän työn parasta antia.

Haluaisin viedä yhdessä työparini Nawalin kanssa yhdistyksen kuntouttavaa työtoimintaa suuntaan, jossa se entistä paremmin palvelisi asiakkaidemme osallisuuden edistämistä, työelämätaitojen ja -mahdollisuuksien karttumista sekä toimintakyvyn ja elämänhallinnan kehittymistä. Koen olevani onnekas päästessäni tekemään ja kehittämään työtä tällaisessa ympäristössä ja tällaisten ihmisten kanssa, yhdessä.

Syysterveisin

Johannes Rantala

Ennen töiden alkamista kävimme tutustumassa muihin työntekijöihin ja työtiloihin. Jo ensimmäisen kohtaamisen jälkeen työkavereista jäi positiivinen kuva. Vastuuohjaajamme Pauliina otti meidät hyvin vastaan. Tapasimme myös Yaiman, joka vaikutti heti alusta saakka todella energiseltä ja iloiselta. Myös työtilat vaikuttivat mukavilta, ne olivat siistejä ja kotoisia. Vierailusta jäi hyvä fiilis, joten töiden aloittaminen ei jännittänyt yhtään niin paljon.

Ensimmäisenä päivänä tapasimme loputkin Kivakesän väestä: Hannan, Miroslavin ja Nasimin ja päivä lähti hyvin käyntiin. Heinäkuun aikana Kivakesä.-toiminnassa käyneet lapset olivat kaikki todella mukavia. Oli ihanaa nähdä, kuinka lapset tekivät yhdessä kaikenlaista. Yllätyimme siitä, kuinka paljon väki vaihteli kuukauden sisällä. Lasten loputon ilo ja energia sai meidät hymyilemään. Ensimmäisellä työviikolla saimme hienot siniset Turun kaupungin työpaidat, joista oli paljon hyötyä heinäkuun alun helteissä.

Työtehtävät Kivakesässä ovat olleet monipuolisia. Olemme leikkineet leikkipuistossa ja pelanneet jalkapalloa lähes päivittäin. Lapset rakastavat jalkapalloa ja ovat erittäin hyviä siinä. Pieksivät meidät(kin) 15-0. Leikkipuistossa ollaan rakennettu hiekkalinnoja, letitetty hiuksia, keinuttu paljon ja leikitty ”lännen nopeinta”. Vieraileviakin tähtiohjaajia on ollut jotka ovat ohjanneet meille muun muassa ninjagymiä, jalkapalloa, keihäänheittoa, ihmislautapelejä ja museotyöpajoja Turun kaupungin eri museoista. Lisäksi teimme heinäkuussa retken Kupittaanpuistoon ja osallistuimme partiolaisten järjestämään puistosuunnistukseen, johon matkustimme bussilla.

Ollaan todella kiitollisia siitä, että päädyimme molemmat juuri tähän kesätyöhön. Vaikka lasten kanssa työskentelyssä on välillä tullut vastaan haasteita, on se silti palkitsevaa. On ihanaa nähdä kuinka lapset kasvavat ja toimivat yhdessä vaikka eivät valmiiksi tuntisikaan toisiaan. Sama pätee myös meihin vähän vanhempiin. Myös työkaverit tuovat iloa päiviimme niin työajalla kuin sen ulkopuolellakin. On onni, että juuri me kesätyöntekijät päädyttiin yhtä aikaa tänne. Ollaan lähennytty nopeasti ja vietetty aikaa myös vapaa-ajalla.

Kiitämme Kivakesää tästä unohtumattomasta kokemuksesta ja tuntuu jopa vähän haikealta lähteä.

Oona ja Helena

Kesätyöntekijät

Kivakesä kumilla – Runosmäki

Yhdessä- yhdistys ry

Yhdistyksen tilat ovat täyttyneet elämästä hiljaisen talven ja kevään jälkeen. Eteiskäytävässä on sähköpotkulautoja, palloja, hulavanteita ja pieniä kimaltavia selkäreppuja. Olohuoneesta kuuluu syntikan soittoa, musiikkivideoiden ja Kimblen pelaamisen ääniä. Ovi käy ja halauksia vaihdetaan.

Toiminnan suosio yllätti, sillä olen tänä kesänä ensimmäistä kertaa mukana Kivakesässä. Ensimmäisestä päivästä lähtien mukana on ollut n. 20-30 lasta. Osa viihtyy mukana koko päivän yhdestätoista neljään iltapäivällä, toiset lähtevät kotiin jo aiemmin. Uusia lapsia tulee mukaan melkein joka päivä ja monet tulevat sisarusten tai kavereiden kanssa.

Tähän mennessä Kivakesä on pitänyt sisällään esimerkiksi jalkapallon pelaamista, kiipeilytelineillä kiipeilyä, lautapelejä, leikkejä, ja metsäretken sekä Turun kaupungin järjestämiä työpajoja. Työpajoissa on maalattu maisemia, tehty sirkustemppuja ja harjoiteltu kehonhallintaa kiipeilytelineissä. Tulossa on lisäksi vielä tanssia, lisää jalkapalloa sekä museokeskuksen järjestämiä puuhia.

Lasten kanssa työskennellessä tulee eteen sydäntälämmittäviä hetkiä. Yksi niistä tapahtui tänään, kun pyöritin hyppynarua Runosmäen kirjaston pihalla ja opetin lapsille riimin, jota omassa lapsuudessani luettiin narun hyppäämisen lomassa. Pian sekä minä, nuorempi kesätyöntekijä, että lapset luimme riimiä yhteen ääneen: ”Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle! Nosta tassusi! Pyöri ympäri…” Myös vähemmän mukavista tilanteista kuten rankkasateesta, haavoista polvissa ja kadonneista puhelimista on selvitty kunnialla

Vietämme useimpien lasten kanssa monta tuntia yhteistä aikaa joka arkipäivä, joten he ovat jo tulleet jonkin verran tutuiksi. On mukava tietää kuka tykkää mistäkin puuhasta ja kuulla tekemisen lomassa juttuja lasten maailmasta. Turun kaupungin palkkaamat nuoret kesätyöntekijät ja muukin Kivakesän mukanaan tuoma työyhteisö on ollut loistava ja hommat ovat hoituneet, oli kyse sitten katolle heitetyn pallon noutamisesta tai pelin sääntöjen noudattamisen valvomisesta. Olemme kaikki varmasti oppineet paljon, improvisoineet ja sopeutuneet vaihtuviin tilanteisiin.

Toivomme, että lapset, joille Yhdessä-yhdistys on tullut kesän aikana tutuksi tulevat käymään myös syksyllä.

Pauliina Lampi

Yhdessä-yhdistys ry

Leipomisilta sujui odotusteni mukaisesti, jolloin sain onnistumisen tunnetta. Tilaisuuteen osallistuivat viisi henkilöä ja leivoimme yhdessä suklaakakun. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä ja toivoivat vastaavia iltoja uudelleen. Seuraava tapahtuma oli siisteystalkoot, jota mainostin myös hyvin paljon Runosmäen FB-sivuilla. Ihmiset kommentoivat hyvin innokkaasti julkaisuani ja kertoivat osallistuvansa niihin. Talkoopäivänä paikalle ilmestyi kymmenen osallistujaa. Ihmisten FB reagointien perusteella odotin enemmän tulijoita, mutta iloitsin silti niiden puolesta, jotka vaivautuivat tulemaan. Saimme kerättyä lähialueen luonnosta roskia ja näin koin jälleen kerran onnistumista. Vapaaehtoiset osallistujat olivat kiitollisia hyvästä työstä ja arvostivat, kuin saimme lähiympäristön siistiksi. Lisäksi sain kiitoksia ja kehuja ohikulkijoilta, kun olin keräämässä roskia. Mielestäni osallistujien määrä ei kerro tapahtuman onnistuvuudesta, vaan työntulokset ovat tärkeämmässä roolissa. Loppujen lopuksi talkoot sujuivat mutkitta ja tähdättiin päämäärän.

Yksi yhdistyksen olennaisista arvoista on tasavertaisuus. Vuorovaikutustilanteessa jokainen asiakas kohdataan yksilönä. Asiakas on kokonaisuus, jolla on vahvuuksia, tietoja, taitoja ja mielipiteitä. Tulee kuitenkin muistaa, että jokainen asiakas on erilainen ja jokaista asiakasta huomioidaan tasavertaisesti. Tavoitteenamme on kuunnella jokaista heistä. Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat matalan kynnyksen palveluita. Taloon ovat tervetulleita kaikki iästä ja taustasta riippumatta. Täältä saa myös vertaistukea vaikkapa arjen haasteisiin. Ammattitaitoiset työntekijät ovat helposti lähestyttäviä, joten täällä voi harjoitella ja ylläpitää sekä sosiaalisia taitoja että luoda sosiaalisia verkostoja. Yhdistystä voidaan pitää aktivointikannustimena, jonka tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan elämään positiivisesti sekä luoda hänelle osallisuuden tunnetta ja myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä.

Yhdistyksessä noudatetaan eettisiä periaatteita, sääntöjä, normeja ja arvoja. Henkilökunnalla on vastuu ratkaisuistaan ja valinnoistaan. Harkinnan eettisyys edellyttää työyhteisössä yhteistä kommunikaatiota viestintään. Työyhteisön toimimisen sujuvuuden kannalta tulee olla työyhteisö, jossa ollaan avoimia ja keskustellaan eri asioista toista kuunnellen ja kunnioittaen.  

Sheyda Ahmadi

Harjoittelija

Yhdessä-yhdistys ry

(Please find the English translation below.)

                          Hace un año desde la llegada del Corona virus a Europa y, para qué nos vamos a engañar, ha sido un año bastante confuso y lleno de incertidumbre para todos. No conozco a nadie que de forma directa o indirecta no haya sufrido las consecuencias de esta pandemia. Es un momento de tristeza y debemos aprender a aceptar nuestros sentimientos sin escapar, reprimir o negar qué están ahí. Esto no significa que no debamos intentar cultivar la alegría y la resilencia en nosotros.

Cultivar la alegría:

-Disfruta de las pequeñas cosas: un paseo, un café, una buena conversación con un familiar o un amigo…

-Date un capricho de vez en cuando: cómprate tu helado favorito, una joya, un vestido o algo que hayas deseado desde hace mucho tiempo.

-Intenta practicar el agradecimiento. Piensa entre 3 y 5 cosas por las que estás tremendamente agradecido. Pueden ser cosas muy pequeñas que no debemos dar por sentadas (un techo, comida, un amigo, un buen estado de salud…)

-Sueña, planea. Si quieres hacer algo como viajar, pero en este momento no puedes hacerlo, recuerda que nadie puede quitarte el derecho a soñar. Ahora puedes desear, planificar y ten fe en que algún día todo aquello que deseas podrá hacerse realidad. Recuerda que esta situación es solo temporal y también pasará.

-Tu manera de ver el mundo. Cómo está el vaso para ti, medio lleno o medio vacío? Tu actitud puede marcar la diferencia, cuándo tengas puestas las gafas de la negatividad, date cuenta y cámbiate de gafas. Las gafas del positivismo te sientan mejor. Si miras con claridad, el vaso siempre estará lleno. La vida está llena de regalos. Vivir es en sí un regalo.

-No te alimentes con noticias negativas. No alimentes la negatividad. Evita hablar todo el tiempo sobre la pandemia y no cuentes constatemente las cifras de personas fallecidas. Esto solo hará que te sientas peor y que caigas en un círculo vicioso de negatividad. Piensa en todo lo que está bien. Piensa en aquello que funciona, y deja de centrarte en todo lo que no va bien.  

-Haz una lista de todo aquello de lo que has conseguido en este último año. Disfruta de tus victorias, grandes o pequeñas y saborea la alegría y la satisfacción de saber que has sobrevivido y has superado todos los retos. Eres el héroe de tu propia historia.

-Haz una lista de las cosas que te han hecho feliz durante este año. Te sorprenderá ver cuántas cosas puedes celebrar en tu vida.

-Haz otra lista de tus buenas cualidades cómo persona. Planea cómo puedes ayudar a otros haciendo un buen uso de tus cualidades. El altruismo es una buena medicina contra la depresión y la sensación de aislamiento.

No te aisles, comparte. La sensación de aislamiento puede causar muchos estragos en la salud mental. Necesitamos el contacto humano y sentirnos queridos. Un amigo puede ayudarnos a sentirnos mejor. Celebra la vida, muchas cosas estarán cerradas, pero la naturaleza y la alegría de vivir siguen abiertas para todos. No lo olvides.

The Covid 19 pandemic started a year ago and one has to say that this has been pretty difficult year for many. I don´t know anybody who hasn´t suffered from this directly or indirectly. This is a sad moment in many ways and we should accept that this is the way things are, that can not be denied. Still we have the choice: We can develop recilience and grow the amount of joy in our lives.

Cultivate joy:

• Enjoy the small things: a walk outside, a cup of coffee, discussion with a friend…

• Pamper yourself: buy your favourite ice cream, a beautiful piece of jewelry or a dress.

• Practice gratitude: come up with three to five things that you are really grateful for every day

• Daydream, make plans. Right now we are not able or allowed to do many things, but you have the right to daydream and make plans. That´s a pleasure too.

• Attitude is important. How is your class of water? If it´s half empty, get a different pair of eyeclasses and you´ll see the world in more positive light. Life is a gift and it´s full of wonder.

• Don´t feed yourself with negativity and bad news. News only feed bad thoughts and fear. Good news don´t sell, but you can focus on the positive and avoid counting the numbers. You don´t have to know how many people are dying in the world. That will make you feel bad.

• Make a list of things that have given you joy during the last year. You can for sure be surprised by how much good there has been.

• Make a list of things that have given you joy during the last year. You can for sure be surprised by how much good there has been.

• Make another list of your qualities and think about how you can benefit others using them. Altruism is medicine and you have much to give to the world.

Share your thoughts and feelings with others, don´t be alone. Many places are closed, but nature and joy of living are allways available.

Koronaviruksen levittyä Suomeen virallisia avajaisia ja ryhmätoiminnan aloittamista oli pakko siirtää, mutta silloinkin kun emme voineet kokoontua, yhdistys järjesti tekemistä alueen asukkaille. Erityisen suosittu oli Kerää kirjain -kilpailu, jonka tarkoituksena oli ottaa talteen päivittäin kirjain toimitilan ikkunasta ja muodostaa niistä lause. Kun kokoontuminen ulkotiloissa tuli mahdolliseksi, laitoimme pystyyn viljelylaatikoita, joissa kasvoi vihanneksia ja muita hyötykasveja, sekä kävimme luontokävelyllä yhdessä ja käynnistimme erillisen ulkoiluryhmän.

Kesäkuun ajaksi pystyttiin järjestämään pienimuotoista ryhmätoimintaa kerran viikossa. Kesäkuussa toimintaan tuli mukaan uusia vapaaehtoisia ja tulevan suunnittelu pääsi hyvin käyntiin. Lisäksi kesäkuussa teimme kesäretkiä lähialueella sekä Runosmäen toimipisteen kävijöiden kesken että yhdessä Varissuon väen kanssa. Kesäkahvilateltta pystytettiin Piiparintorille touko-kesäkuussa aina kun mahdollista. Kesäkahvilassa mainostettiin uuden toimitilan toimintaa ja tutustuttiin alueen asukkaisiin.

Kesälomien jälkeen elokuussa jatkettiin kesäretkiä. Retket Seilin saarelle, opastetulle kierrokselle Naantaliin, Turun Vanhalle hautausmaalle sekä ihan vaan Runosmäen ympäristöön olivat suosittuja. Suosiosta rohkaistuneena aloitimme syksyn toiminnan elokuun lopussa ja ovi pidettiin auki joka arkipäivä. Runosmäessä toimi syksyllä 10 eri harrasteryhmää, ja lisäksi perjantaista tehtiin infopäivä Varissuon toimipisteen mallin mukaan. Nyt myös Runosmäessä sai perjantaisin neuvontaa kaikenlaisissa mieltä askarruttavissa asioissa, kuten työnhaussa tai aikuisopiskelijoiden läksyissä.

Maaliskuussa peruuntunut Runosmäen toimipisteen virallinen avajaistilaisuus järjestettiin lopulta 28.8. Se keräsi 82 kävijää ja oli siis todellinen menestys.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Runosmäessä Yhdessä-yhdistys on saanut yhteistyökumppaneikseen mm. Henrikinseurakunnan, Runosmäkiseuran ja kaupungin eri viranomaisia. Erilaiset yleishyödylliset maahanmuuttajien yhdistykset saavat käyttää Runosmäen tilaa ilmaiseksi, ja tulevaisuudessa pääsemme toivottavasti toimimaan yhteistyössä myös näiden muiden yhdistystoimijoiden kanssa.

Runosmäen toiminnan aloitus ei olisi voinut olla paljon vaikeampaa kuin se koronavuonna oli, mutta uuden kevään tultua meillä on toivoa siitä, että sitkeys palkitaan ja aktiivista kesää seuraa aktiivinen syksy.