Olen maata kiertänyt
kummia nähnyt
Jostakin johkaannuin Variksenmaalle
Tein pesän betonibunkkerin piippuhyllylle
Sieltä tiiraillin maisemia
Ei purrut halla alavilla
ei jäykkäniskapursu tuoksujaan tupsutellut,
eivät lillukoitten punakeltakekäleet pilkoitelleet mättäistä ja mistä se variskin keksittin?
Ei vaakkunut suolla.
kevytmielinen harakka vain keikutti peräänsä ja päästi rehakkaan naurun.
Kovin oli kivistä seutua, ihmiset kauriinakallioita kipusi.
Vuodet kolistelivat, minne lienee, takaisin eivät tulleet.
Hapset harvenee päästä kuin vaaralta
 avohakkuun jäljiltä.
Löin lätsän päähänä ja tiirailin taas.

Alkoi näkyä outoja asioita,
tummatukka lapsia
lampisilmä poikia
vaateparsikin muuttui
saati iho sitten  oli sinisiä punaisia ja vihreitäkin varmaan.
ulkoa erilaisia  sisältä samoja
Hyvä on elää variksenmaalla

– Akka Varis –